Hei!

Jottei tämä ihan menisi Omenan (synkäksi?) yksinpuheluksi, lienee minunkin syytä sanoa sananen. Olen kolmen lapsen kotiäiti ja käsityöasioissa täysi noviisi. Koulussa tietysti tein pakolliset villasukat (ne on mukavat ja vieläkin moneen kertaan paikattuina käytössä), lapaset (liian pienet, lahjoitin pikkuveljelle) sekä villapaidan (ihan hirveä, kaverini tykkäsi). Sen jälkeen en ole puikkoihin koskenut.

Innostuin viime syksynä neulomaan. Taitaa olla tällä seuralla jotain vaikutusta asiaan... Ensin ostin puikot ja lankaa ja päätin tehdä jotain helppoa. En osannut neuloa edes oikeaa silmukkaa, nurjasta puhumattakaan, mutta netistä onneksi löytää loistavia sivuja.

Nyt sujuu jo joten kuten ja uskon, että noin vuosikymmenen kuluttua neulon kuin vanha tekijä. :^)

Muutakin puuhaan käsilläni, jos aikaa lasten ja kodinhoidolta liikenee. Askartelu on kivaa ja on minulla käytössä ompelukonekin, mutta nyt vie tuo neulominen pääosan "vapaa"-ajasta. Tännekin aion kirjoitella edistymisestäni, mutta luultavasti hiukan Omenaa rauhallisempaan tahtiin. Tänään olemmekin lähdössä reissuun, joten minusta tuskin tulee kuulemaan mitään noin viikkoon.

Sininen